SUHTEENI PÄIHTEISIIN

Tänään on FitFashionissa tupakaton päivä ja nyt mulla on hyvä syy käsitellä suhdettani päihteisiin. Postaus saattaa olla jyrkkä ja negatiivinen.

Mä olen se ihminen, joka ei ota edes skumppalasia häissä. En juo, en polta tai syö särkylääkettäkään ellei ole hätätilanne. Aiheena huumeet ja alkoholi on mulle todella henkilökohtainen ja mun suhde niihin on äärimmäisen negatiivinen. Käytännössä siis vaikka kuka yrittäisi mulle selittää järkevää käyttöä (jos sellaista edes on) niin mun asennetta/tekoja ei saa muutettua. Vaikka haluan kasvaa ihmisenä ja olla olematta mustavalkoinen niin tämän asian suhteen en edes halua muuttua. Mä EN TUOMITSE ihmistä, joka käyttää päihteitä. En vaan halua itse tehdä sitä, enkä pidä niistä tunteista ja siitä olosta mitä se mussa herättää. Ja pidän myös tärkeänä sitä, miten kodeissa käytetään päihteitä lasten läsnäollessa.

Mulla on ihan nollatoleranssi kaikkien päihteiden kanssa ja esimerkiksi alkoholi ei kuulu mun elämään. Mä en mieti sen olemassaoloa, käytä tai varmaan aiokaan käyttää sitä. Absolutismi määritellään ehdottomana päihteistä kieltäytymisestä, enkä voi sanoa ettenkö IKINÄ joisi alkoholia. Kyllä mä olen juonut kisoja ennen sen perinteisen kuivatteluviinin esimerkiksi, eikä se tuota mulle ongelmaa mutta kännissä en tule olemaan. Tupakkaa tuskin tulen enää koskaan polttamaan, sen voin jopa luvata. Puhumattakaan muista päihteistä, kuten lääkkeistä ja huumeista. Mulla ei ole minkään tason tarvetta edes hakeutua näiden asioiden pariin omassa käytössä. Ehdotonta on myös se, että mun kodissa kukaan ei sekoile missään määrin eikä mun jääkaappiin tuoda alkoholia. Se olisi yksi niistä harvoista asioista, josta riitelisin. Yhteenvetona: haluan olla päihteetön.

Mulle ei ole ongelma, jos joku muu käyttää päihteitä niin kauan kun se ei vaikuta muihin ihmisiin ja tavallaan riistäydy käsistä. Ja sehän riistäytyy yleensä paljon ennen kuin sitä itse huomaa. En silti voisi kuvitella eläväni ihmisen kanssa jonka suhde olisi päinvastainen kuin mulla. Joten selvää on, että myös Juuson käyttö (alkoholi) on hyvin harvinaista nykyään. Joskus asia on ilmeisesti ollut toisin, mutta ei mun aikana. Erityisesti vanhempien alkoholinkäyttö lasten nähden/kotona on mulle tulipunainen vaate, enkä ole koskaan kuullut että se olisi lasten mielestä turvaa herättävä juttu. Ja turva taas on ensisijaisen tärkeää! Samaan ryhmään menee vanhemmat, jotka ostavat lapsilleen päihteitä. Oli syy sitten mikä tahansa (ettei kukaan muu sitten osta niitä niille yms..) niin se on väärin! Lapsia tulis valistaa siihen, että päihteet ei ole ok ja niitä ei tarvitse käytää kenenkään painostuksesta. Teini-ikäiset haluaa olla sekaisin keskenään, eikä sitä poissulje se että vanhemmat antavat maistaa kotona omasta lasista. Ne tekee sen kuitenkin ja kokeilevat rajojaan.

Mun elämään ei ole juurikaan liittynyt järkevä, kohtuullinen tai iloinen päihteidenkäyttö joten seurusteluviiniä tai saunakaljaa en edes tunne. Mun mielestä se, että menettää kontrollin omasta itsestään on aivan liian pelottava ajatus enkä halua kokea tai olla todistamassa sellaista. Humalakäyttäytyminen, vahvemmista aineista puhumattakaan, herättää mussa ainoastaan kielteisiä tunteita ja se, että haluaa sen kautta jotenkin muuttaa omaa itseään on mun vaikea käsittää. Myös rentoutumisen tai vaikeiden asioiden käsittelyn haluan tehdä jollain muulla keinolla. Tunnen ja ymmärrän ne lukuisat syyt, jotka johtavat vaikeisiin riippuvuuksiin ja erityisesti siitä syystä asenteeni on tämä. Päihtyneeseen ihmiseen ei voi luottaa ja persoonan muuttuminen päihtyneenä on lähinnä ahdistavaa. En löydä siitä mitään kivaa tai hauskaa.

Mun kielteinen asenne näitä juttuja kohtaan on radikaali ja siihen liittyy paljon asioita, joita en halua avata sen tarkemmin täällä. Mulla on toki takana villit teinivuodet ja alkoholi on maistunut alkoholimyrkytykseen saakka, samoin tupakkaa on tullut poltettua ihan riittävästi. Vuoden 2011 jälkeen olen käyttänyt alkoholia satunnaisia kertoja, ehkä kerran kahdessa vuodessa mutta tänä päivänä en näe syytä siihenkään. Ennen sitä olen suunnilleen jokaisessa kuvassa kännissä, mitä musta on otettu ja odotin viikonlopun rientoja kuin kuuta nousevaa. 13-vuotiaana alkoi mun tupakan poltto ja viinan juonti (join aina kirkasta) ja se oli heti ihan sama juttu, kuin tuon ruoan kanssa. Aivan tolkutonta touhua ja sen sijaan, että olisin koskaan keskittynyt hauskanpitoon niin mielessä oli vaan ”mistä saa lisää ja mitä seuraavaksi”. On siis selvää, että se ei sovi mulle ja siinä on aivan riittävän hyvä perustelu. Kohtuullisen käytön oppiminen on myös taito, jota en tule koskaan elämässäni tarvitsemaan.

Nuorena on ehkä jonkinlainen paine kuulua porukkaan ja osallistua kaikenlaisiin kissanristiäisiin, mutta mitä enemmän ikää tulee niin sen vähemmän muiden mielipiteet muhun vaikuttaa. On ymmärrettävää, että nuorena kokeilee erilaisia tyhmiäkin juttuja ja etsii itseään, mutta olis myös suotavaa että jossain vaiheessa se oma minuus löytyy. En myöskään koe, että olisin koskaan jäänyt mistään kivasta paitsi tai että olisin kaivannut rentoumista parin siiderin muodossa. Se ei oikeestaan edes mene mun kaaliin, että miksi koska niin kaukana se on omasta maailmastani. En silti sano, ettenkö hyväksyisi vaikkapa juuri alkoholinkäyttöä tai että mua haittaisi jos joku muu polttaa. Ei haittaa, eikä mua sinänsä kiinnosta mitä kukin juo. Niin kauan, kun se ei vaikuta suoraan muhun tai mun läheisiin.

Urheilu ei vaikuta mielipiteisiini, mutta onhan se sanomattakin selvää että urheilu+päihteet ei istu samaan lauseeseen. Etenkään, jos tavoitteena on minkäänlainen kilpaurheilu ja itsekin koen että terveeys ja hyvinvointi ovat elämäntapani. Arvot, jotka määrittää sen mitä teen.

jessica

24 vastausta artikkeliin “SUHTEENI PÄIHTEISIIN”

  1. -> Nollatoleranssi päihteiden kanssa
    -> Juo viiniä
    -> Mut ei käytä lääkkeitä
    :’D
    Vahvaa valkoroskaisuutta ilmoilla

    • Kuten tekstissä lukee niin kilpailuiden yhteydessä olen juonut ”kuivatteluviinin” ja viimeksi kisat v. 2014. Joten kyllä, voin sanoa että nyt mulla on nollatoleranssi.

      Tahallaan väärin ymmärtäminen – Ei voi mielestäni määritellä, että JUON viiniä. Aivan, kuin se olisi jokin toistuva tapa. 😀

  2. Tätä on tosi hankalaa käsitellä siten, että olisi varma siitä ettei lukija ymmärrä väärin. On hyvä että kerrot siitä miten sun kokemukset vaikuttaa nykyiseen jyrkkään suhtautumiseen, se myös antaa näkökantaa meille jotka käytetään alkoholia. Mulla on suht kesään rajoittunut käyttö, koska lämmin ilma tarjoaa enemmän mahdollisuuksia juhlia (esim yksi lasi viiniä terassilla on ok, eikä sen enempää tarvitse nauttia ja siihen pitää kyetä mun mielestä myös ns. tyytymään). Tupakka taas on paljon vaikeampi lopettaa ja sen sanon myös ääneen ihan rehellisesti! Urheilun myötä se on onneks vähentynyt paljon, koska hapenottokyky oli aikaisemmin ihan olematon, mutta silti se sosiaalinen koukku on ihan kamala.

    Väärinkäytön ja absolutismin väliin mahtuu todella paljon erilaisia käyttäjiä ja musta on hyvä, että nostit tän aiheen täällä esille 🙂

    • Kiitos, kun tulit kommentoimaan asiallisesti. 🙂 Tosiaan tekstin tarkoitus oli tuoda esille ajatuksia nimenomaan omaan käyttööni liittyen. En millään tavalla ajattele pahasti ihmisistä, jotka istuvat kesäisin terassilla. En vaan itse juo, tai polta.

  3. Ymmärrän sun pointin. Jos käyttö on ollut nollasta sataan, niin on varmasti parempi ilman. Itsellä on sen verran huono toleranssi, etten ole koskaan oikeesti mennyt kunnolla sekaisin, kun huono olo tulee ennen sitä. Ite oon nimenomaan oppinut lapsena siihen, että voidaan ottaa yksi tai kaksi saunakaljaa viikonloppuna, ja juoda lasi viiniä. Se on mielestäni hyvä, että tietää, ettei alkoholi aina tarkoita sekoilua. Huumeita ja tupakkaa itsekin vastustan. Kuitenkin tuo särkylääkekommentti pisti silmään. Perus Burana ei ole mikään päihde. Ja näin lääke/terveydenhuoltoalan ihmisenä on pakko sanoa, ettei tuo ”särkylääkkeitä vasta pakon edessä” ole se fiksuin ajattelumalli. Kipu rasittaa kehoa ja särkylääke kannattaa ottaa ajoissa, niin siitä on enemmän hyötyä.

    • Kiitos, kun tulit kommentoimaan asiallisesti. Tämä aihe, kun herättää varmasti voimakkaita mielipiteitä puolesta ja vastaan. En epäile, ettenkö pystyisi tänä päivänä hyvin juomaan kohtuudella mutta huomattavasti kovemmin painavia syitä omat nämä joista en sen enempää puhu täällä. Mitä tule lääkkeisiin, edes buranaan, niin minusta pienet kolotukset ei ole syy ottaa lääkettä. Sitä lähinnä tarkoitin, ettei jokaisesta pikkukivusta mennä heti lääkekaapille. Toki, jos/kun on leikkausten jälkeisiä kipuja, viisaudenhampaat leikattu ja kovia migreenikohtauksia niin asian laita on eri.

  4. Päihteisiin suhtautumiseen vaikuttaa varmasti omat kokemukset hyvin paljon. Mielipiteesi tosiaan on hyvin jyrkkä, mutta ymmärrän sen hyvin koska tekstistä huokuu se, että asiaan kenties liittyy ikäviä kokemuksia läheltä nähtynä/koettuna. Itse ajattelen monesta asiasta eritavalla. Olen kasvanut siihen, että alkoholi on nimenomaan aikuisten nautintoaine. Meillä kotona vanhemmat ottivat viikonloppuisin viiniä tai esimerkiksi sen saunakaljan meidän lasten nähden (eivät olleet ikinä kuitenkaan humalassa) ja se on mielestäni ihan täysin ok ja teineinä saimme myös halutessamme maistaa. Mallin sai nimenomaan siihen mitä on kohtuukäyttö. Alkoholista ei tullut näin sitä ns.kiellettyä hedelmää, joka olisi erityisemmin kiehtonut vaan siihen oppi suhtautumaan hyvin neutraalisti. Ensimmäisen kerran olin humalassa itse vasta täysi-ikäisenä ja nyt parikymppisenä juon korkeintaan kerran kuukaudessa kavereiden kanssa niin , että olen jonkin asteisessa humalassa, ”kaatokännissä” niin että olisi hävinnyt kontrolli tai mennyt esimerkiksi muisti illalta, en ole ollut koskaan eikä ole tarvetta sitä kokea. Itselleni siis alkoholi ja tupakka kuuluvat osana satunnaiseen hauskanpitoon, vaikka tiedän että ilmankin varmasti pärjäisi.

    • Hei, ja kiitos asiallisesta kommentista. Ja on hyvä myös kuulla, että tapa opettaa alkoholinkäyttö on ollut selvästi toimiva ja sun suhde alkoholiin/tupakkaan on järkevä. Olet ymmärtänyt oikein, että kohdallani aiheeseen liittyy hyvin paljon kielteisiä kokemuksia ja se on suora syy suhtautumiseeni OMAAN käyttöön. Mutta tosiaan vaan omalla kohdallani, ei muiden kohtuukäytössä. 🙂

  5. Olen itse täysin samaa mieltä tekstin ja sinun kanssa:) jos joku kysyy miksi en juo, niin ei minun tarvitse selitellä eipä ole muiden ”ongelma” . Alkoholi on muutenkin aivan liian ”tavallinen/normaali” asia Suomessa…

    • Monesti se, ettei juo tuntuu olevan paljon suurempi asia kuin se että juo. Muille siis.. 😀

  6. Hellou Jessica pitkästä aikaa!

    Aivan törkeen hyvä postaus! Ehkä just siks, että oon ite niin samaa mieltä kaikista asioista – niinkuin saatatkin muistaa. Vaikka mäki oon ollu täysin päihteetön nyt 1,5vuotta, niin tosi monella on vieläki vaikeuksia ymmärtää se. Tupakkaan tai lääkkeisiin en ole koskaan koskenutkaan. Joskus 14-17 vuotiaana viina virtas aika vilkkaasti, mutta jotenki itekki heränny siihen, että ei mun tarvii juoda pitääkseni kivaa tai käsitelläkseni jotain vaikeita asioita. Vaikka omassa parisuhteessa toinen käyttää alkoholia, niin monesti ollaan mietitty sitä, paljonko se aiheuttaa suorastaan paskaa vaan meidän suhteelle. Se on konkretisoitunu niiiiin hyvin, kuinka ihminen voi muuttua aivan toiseksi persoonaksi.

    Aika huolestuttavaa toisaalta, että se todellakin on ”hyväksyttävämpää” olla aivan lärvit, kuin selvinpäin.. Ja ei, muakaan ei kiinnosta toisten päihteiden käyttö, kunhan se ei mun tai mun läheisten elämään vaikuta negatiivisesti.

    • Ihana sinä! Kiitos, kun tulit kommentoimaan ja pitämään mun puolia. 😀 Ei vaan, mun mielestä on hienoa että uskaltaa olla oma itsensä ja jos se tarkoittaa myös päihteettömyyttä (= massasta poikkeamista) niin sitten se on niin. Sen ei tulis olla ongelma kenellekään muulle ja ikävää, jos/kun se usein sitä on!

      Toisen juomiseen tai muuhun päihteidenkäyttöön voi ja pitääkin mun mielestä puuttua siinä vaiheessa, kun se menee yli mutta selvinpäin olemiseen ei tarvis edes perusteluja antaa. Sitli, jos käyttö on hallinnassa niin ei se vaikuta muhun ainakaan millään lailla. Joten kukin tyylillään ja muistetaan pitää myös muista huolta, jos siihen on aihetta.

  7. On jotenkin jännää, että jengi ottaa aina kaiken jotenkin niin henkilökohtaisesti. Vaikka sä olet tätä mieltä niin ei siitä tarvi hernettä vetää jos itse ei ole täysin samaa mieltä tai tykkää ottaa kaljan tai kaks. 😀

    Mulla on aika ristiriitanen suhtautuminen alkoholiin/päihteisiin, sillä oon joutunut näkeen liian läheltä miten se tuhoaa läheisen ihmisen niin ettei enää edes tunnista. Nykyään tulee itse harvemmin otettua, just sen takia että lepään ja palaudun (+ syön ne kalorit 😀 :D) mielummin kuin oon darrassa.

    Aihe, joka tulee aina herättämään ajatuksia, koska ihmiset kokee uhkaavana jos niiden tapoja ”arvostellaan”. Munkin blogissa oli mutama vuosi sitten melkoinen paskamyrsky kun kirjoitin miten alkoholi vaikuttaa treeniin ja siitä palautumiseen (tai sanotaanko palautumattomuuteen :D).

    Pisteet sulle että oot rehellisesti tätä mieltä ja seisot sanojesi takana!

    • Tää on kyllä selvästi todella arka aihe. Se tuli ainakin huomattua tämän tekstin jälkeen, mutta mun mielestä jokaisella on oikeus mielipiteeseensä. Enkä missään nimessä odota, että kenenkään tulisi perustella mulle esim. sitä omaa alkoholin käyttöä. Taustat vaikuttaa hyvin paljon ja uskon, että jokainen joka tämän tekstin luki ajatuksella ymmärsi aiheen olevan herkkä myös mulle. Syyt siihen ovat myös painavat. Ja tässä tekstissä perustelen, miksi en itse vaikkapa juo. Siinä ei arvostella muita, paitsi jos käyttö on tolkutonta ja vaikuttaa vaikkapa lapsiin niin sitä voi jo kritisoidakin.

  8. Mä olen itse sun kanssa samoilla linjoilla enkä oikeastaan ymmärrä, miksi käyttäisin mitään päihteitä. Muut saa tehdä mitä lystää ja oon suhun verrattuna aika hurja alkoholin kuluttaja kun saatan joskus sen lasillisen ottaa maun takia 😀 Mut kiinnitin huomiota tuohon suomalaisille tosi tyypilliseen niputtamiseen; että olisi alkoholi, tupakka ja kaikki loput päihteet sitten ”huumeita”. Itse en kannabista käytä koska en koe siihenkään tarvetta, mutta kannattaa lukaista tämä:

    http://www.mtv.fi/uutiset/ulkomaat/artikkeli/eu-raportti-kannabis-tupakkaa-ja-alkoholia-turvallisempaa/2247772

    • Kiitos, kun tulit kommentoimaan! 🙂
      Mä en halunnut tekstissäni erikseen mainita eri ”huumeita” nimeltä tai antaa minkäänlaista kantaa siihen, että hyväksynkö jonkun erikseen. Tämä on kuitenkin hyvinvointiblogi ja osa lukijoista on nuoria. Tiedostan kyllä hyvin kyseisen tuotteen, sen maineen yms., mutta sekään ei kaikille sovi. Enkä hyväksy senkään käyttöä omalla kohdallani (mitä teksti käsitteli. omaa käyttöä). Muiden käytössä ei haittaa millään tavalla, paitsi jos kyse olisi mun läheisestä ihmisestä.

  9. Loistava teksti. Oon tismalleen samaa mieltä. Päihteitä ei tarvi kukaan yhtää mihinkää ja jos tarvii niin saa mennä itseensä ja miettiä miksi. Varsinkin lasten vanhemmat. Ei heru sympatiaa kyllä alkoholin hintojen korotuksesta narisemiselle tms. Oli syy sit mikä tahansa (itketään, et sit tuodaan virosta) asennemuutosta tarvis koko suomi. Joskus voitais kuunnella lääkäreitä, palomiehiä, poliiseja, sairaanhoitajia, lastensuojeluyksikössä työskenteleviä…… ymmärrän, että väliin mahtuu kohtuukäyttöä, mut mitä vähemmän alkoholia käytetään sitä parempi. Tupakkakaan ei aiheuta niin paljon sivullisille psyykkisiä, fyysisiä tai sosiaalisia ongelmia, kuin alkoholi.

    • Kiitos, kun tulit kommentoimaan!
      Alkoholi on kyllä helposti harmia tuottavaa tavaraa. 🙁

  10. En ole koskaan käyttänyt mitään päihteitä, enkä todennäköisesti aiokaan. Valitettavasti kaikki normista poikkeava herättää aina älähtelyä, ja tätä saan kokea monien eri asioiden tiimoilta, joista päihteet on yksi. Huvittaa miten paljon ahdistusta absolutismi toisissa aiheuttaa, ilman että lähtee toisten juomisia tai sauhutteluja kommentoimaan millään tavalla. Miksi pitää suhtautua pilkallisesti ja vihamielisesti jos tekee asiat eri tavalla?

    • Kiva, kun kommentoit ja mä ainakin nostan hattua sulle! Tosiaan mussa herätti vähän ihmetystä se, että osa otti tän kirjoitukse tosi henkilökohtaisesti ja esim. mun facebook seinällähän verrattiin jo sokeria ja kokaiinia keskenään. 😀 Nehän on käytännössä sama juttu, ilmeisesti joo… Täytyy vaan löytää ympärille sellaisia ihmisiä, jotka ei välitä kuka käyttää tai ei käytä ja mitä. Itse löydän enemmän positiivisia asioita siitä, että olen ilman. 🙂

  11. Hyvä teksti! Mulla on vähän samaa taustaa eli nuorempana jos juotiin alkoholia niin sitten sitä juotiin. Nykyään näin 22-vuotiaana alkoholi, tupakka tai huumeet eivät kiinnosta mua yhtään. Välillä ku vertaan 16-19-minääni nykyiseen 22-minääni en voi uskoa, että se olen minä 😀 Tai siis… kuka oikein olen ja olen ollut? Musta tuntuu, että aika monilla se alkoholin käyttö vähenee mitä vanhemmaksi tulee jos nuorempana se on ollut nimenomaan sellasta örvellystä. Mun isä oli useinkin humalassa kun olin pieni, äiti harvemmin ja nykyään hän juo yhden saunakaljan viikossa, eikä siinä ole mitään ongelmaa. Eikä se isän humalassa oleminen ole mielestäni vaikuttanut muhun mitenkään… nykyään kumpikaan ei ole ikinä humalassa. Joskus alle 16-vuotiaana sain myös maistaa äidin saunakaljaa, mutta en sitä mitenkään kinunut eikä äiti pakottanut. Liika kieltämienn voi joissain tapauksissa ehkä jopa lisätä kiinnostusta ja pahentaa tilannetta, mutten ole asiantuntija 🙂

    Tää sun kommentti oli hyvä, että ”monesti se, ettei juo tuntuu olevan paljon suurempi asia kuin se että juo. Muille siis..” ja olen huomannut aivan saman asian! Mun yks paras kaveri monesti yllyttää juomaan, vaikka oon mielestäni tehny täysin selväksi hyvin perusteluin miksi en juo. Ja saan monesti bileissä sellasia kysymyksiä, että ”miks oot tääl jos et ees juo?”, ”ota nyt ees vähä huikkaa”, ”oot tylsä”. Musta nää ihmiset ovat vielä tylsempiä, koska he eivät osaa pitää hauskaa ilman päihteitä. Mä haluan tuntea kaiken täysillä aisteilla =) Sekin vielä ihmetyttää ja jopa ärsyttää, että monet puolustelee huumeita kuin niistä ei muka seuraisi mitään haittaa. Mm. edeltävä mies, jota tapailin, käytti kannabista, oli kokeillut koksua ja puhui täysin positiivisin mielin heroiinista ”no, kyl mä varmaan joskus sitäki voisin kokeilla.” Ja joo, oon samanlainen, että kaikkea kannattaa elämässä kokeilla ja tehdä, mutta EI AIVAN KAIKKEA. Huoh. Ja tää tyyppi ei siis oo mikään narkkari tms, vaan ehkä vielä vähän hakoteilla oman minänsä kanssa :/ Mutta ärsyttää, kun hän ei ikinä nähny mun kantaa tai TIEDETTÄ näissä asioissa.

    • Kiitos, kun tulit kommentoimaan tähän vaikeaan aiheeseen. Mun mielestä se joka ei juo tai polta tai mitä tahansa muuta, ei ole porukan tylsimys. Enkä ymmärrä, miksi kaverit sitä tekevät toisilleen, pilkkaavat ja yllyttävät. Jokainen huolehtii omasta juomisesta ja sillä selvä. 😉

      Mäkin ajattelen niin, että kannabis on väylä kovempiin vaikka kyseisessä tuotteessa itsessään ei asuisi vaara-tekijöitä.

      • Kannabishan voi laukaista esim. skitsofrenian niillä, joilla on sukurasitetta, vaikka elämässä kaikki olisi hyvin. Muistan psykiatrisiksi sairaanhoitajiksi opiskelevat puhuivat tästä, sen jälkeen en ole sitä mietona huumeena pitänyt. Ja jos ei muuta se tekee ihmisestä todella tylsän.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 33
Tykkää jutusta