MUN UNIONGELMAT

Mä oon aina ollut enemmän tai vähemmän huonouninen. Ongelma on selvästi enemmän nukahtamisessa kuin itse nukkumisessa, eli kun joskus nukahdan niin nukun ihan hyvin ja sikeästi. Ainakin ajoittain. Unettomuus on kyvyttömyyttä nukkua riittävästi ja mulla se ilmenee erityisesti vaikeutena nukahtaa iltaisin, heräilynä tai liian aikaisena heräämisenä. Saatan olla hereillä aamuyöstä ja mietin, että koska viitsin alkaa keittää kahvia. Klo 06 on mulle aika, kun nousen lopullisesti ylös.

Oon nähnyt oikeastaan painajaisia niin kauan kuin muistan. Joka yö, poissulkien jotkut erityisen hyvät jaksot elämäni aikana. Mulla on muutama toistuva teema painajaisissa ja osa on pysynyt ihan lapsesta asti muuttumattomana. En näe fiktiivisiä unia vaan hyvinkin todellisia ja liittyen ihmisiin, jotka tunnen. Oon oppinut tuntemaan itseni niin hyvin, että osaan sanoa 90% varmuudella nukkumaan mennessäni mistä tulen näkemään painajaista tulevana yönä. Painajaisten laatu on sinällään muuttunut, että joskus ne loppuivat ennen kuin jotain pahaa tapahtuu mutta nykyään painajainen menee niin pitkälle ettei paluuta ole. Tää on suurin syy, miksi mä en halua tai tykkää nukkua. Toinen suuri syy on raapiminen. Atooppisen ihon ikuinen ongelma, johon keskityn erityisen voimakkaasti sängyssä kun ei muutakaan tekemistä ole. Raavin ja raavin ja raavin. Uskon, että raapiminen on mun kohdalla totuttu tapa ja siitä on ihan hemmetin vaikea päästä eroon. Kuten joku kommentoi mun iho-postaukseen niin geelikynnet on muuten toimivin ratkaisu. Niillä raapiminen on lähes mahdotonta, joten taitaa olla aika käydä laittamassa.

En ota juurikaan stressiä nukkumisesta enää tässä vaiheessa. Tiedän, että kun oon tarpeeksi väsynyt kaikesta valvomisesta niin nukun kyllä jossain vaiheessa sen hyvänkin yön. Ja täytyy sanoa, että mulla on takana erityisen pitkään jatkunut hyvä jakso nukkumisen kanssa, mikä on alkanut kuitenkin taas rakoilla. Kova treenaaminen lisää unen tarvetta ja, koska se on mun heikko kohta muutenkin niin onhan se nyt taas häiriintynyt. Tässä kevennyksen aikana stressi jotenkin raukeaa ja huomaan että olen levottomampi monessa mielessä. Silloin, kun kaikki menee hyvin niin esimerkiksi kofeiinilla ei ole mitään vaikutusta mun vireystilaan ja voin hyvin juoda klo 19 kupin kahvia ja nukahtaa klo 22, nukkua kokonaisen yön herämättä kertaakaan. Kisojen ympärillä oon aina nukkunut erityisen huonosti ja sama homma silloin, kun juoksin paljon. En missään nimessä menisi sänkyyn pyörimään ennen kuin koen vähintään keskivahvaa väsymystä. Katson kyllä telkkaria iltaan asti ja pahin ajatus olisi se, että mehustelisin tulevia painajaisia hiljaisessa ja pimeässä asunnossa jo pari tuntia ennen nukkumaanmenoa. Tyyny, sänky, peitto, lakanat ja sisäilma ovat tärkeät ja niiden häiriintyessä tilanne olisi entistä pahempi.

Ongelma on harvemmin täysin fyysisistä syistä johtuva. En ole huomannut, että esimerkiksi yksinään treenin ajankohta vaikuttaisi mun nukkumiseen vaan kyllä ne mielessä pyörivät asiat ovat suurimmassa roolissa. Kerroinkin teille, että mua ei ole stressanut oikeastaan mikään ja ehkä voi olla että treenaaminen vei ajatuksia kivasti muualle ja nyt kun oon levännyt niin on taas aikaa ajatella sitä muuta todellisuutta. Mulle ei ole häpeä myöntää, että käytän varmasti urheilua omana terapiamuotonani ja aion sitä myös jatkaa niin kauan kuin se toimii ja tuntuu hyvältä. Mulla ei ole koskaan niin hyvä olla kuin urheilutavoitteisiini panostaessa ja vielä niin, että saan tehdä sitä yhdessä kumppanini kanssa. Tiedän kuitenkin, että tällä hetkellä ykkösprioriteetti on rauhoittaa ajatuksia ja saada uni takas kuntoon, jotta voin jatkaa treenihommia. Käyn salilla kevennyksenkin aikana, mutta huomattavasti vähemmän ja rennommalla otteella. Sanonkin aina, että kumpa elämä voisi olla vaan itsestä riippuvaa mutta kun ei se mene niin…

Pitkään jatkunut univaje vaikutttaa tietysti myös mielen lisäksi kehoon. Lisämunuaisen ja kilpirauhasen toiminta voi häiriintyä ja leptiinin määrä pienenee. Uskotaan, että väsyneenä ihminen haluaa syödä enemmän ja tästä syystä lihoo mutta se ei ole mikään varmuudella tapahtuva asia. Jos ei himoista huolimatta syö niin lihomista ei tapahdu. En ole myöskään omalla kohdallani huomannut, että olisin väsyneenä alttiimpi syömään enemmän koska niin kauan olen syönyt tietyn kaavan mukaan. Joskus olin varmasti tunnesyöjä, mutta enää en tunnista sitä itsestäni. Pystyn myös suorittaa väsyneenä ja ärtyneenä pakolliset asiat, mutta eihän se kivaa ole. Koenkin, että ärtyneisyys on univajeen tyhmin sivuoire joka häiritsee mun normaalia elämää.

Mikään luonnolinen ”unilääke” ei auta, koska kuten huomataan niin vaikuttajat ovat enemmänkin psyykkisiä. Lääkkeitä en syö, en nukahtamiseen enkä mihinkään muuhunkaan. Vuonna 2015, pahimpaan kriisiaikaan, en nukkunut käytännössä vuoteen ja käytin hetken lääkkeitä, joihin koin jääväni koukkuun. Lopetin ne, enkä ajatellut koittaa enää uudelleen. Mielestäni en ole missään määrin taipuvainen esimerkiksi masentuneisuuteen ja vaikka uniongelmia on niin pystyn elämään niiden kanssa. Painajaisten syy olisi hyvä selvittää ja tottakai tiedän ne lukuisat syyt, mistä asiat johtuvat. Varmasti joku voisi diagnosoida mulle traumaperäisen stressihäiriön, mutta tieto siitä ei mun öitäni pelasta. Elämä on loputon retki, johon mahtuu ylämäkiä ja alamäkiä. Sen ymmärtäminen auttaa ainakin mua parhaiten ja täytyy muistaa, että kaikkeen ei voi itse vaikuttaa. Mä koen olevani erityisen vahva ihminen ja mulle se tarkoittaa sitä, että pystyy puhua tunteistaan. Mä olen hyvä puhumaan tunteistani, enkä ole koskaan sulkeutunut. En häpeä mitään, en piilottele mitään, enkä välitä muiden mielipiteistä. Ymmärrän itseäni, itken jos itkettää ja nauran jos naurattaa. Tunnistan heikkouteni ja vahvuuteni, mutta kumpikaan ei lamaannuta mua. Tämä ei suoranaisesti liity tähän uniasiaan, mutta oon tavallaan aina uskonut että selviän mistä vaan ja se auttaa paljon. Tiedän, että asiat järjestyvät aina jotenkin ja vaikka hetkellisesti olisi vaikeeta niin kyllä se kelkka kääntyy jossain vaiheessa.

NÄIN KEHITYT PARHAITEN X 5

*Sisältää mainoslinkkejä

Moni treeni-innon saanut miettii, että miten kehittyisi kaikista parhaiten ja samaan aikaan moni pitempään treenannut miettii että miten saisi vielä lisää kehitystä. Mä oon miettinyt, että mitä tekisin toisin jos pääsisin vähän vuosia taaksepäin ja miten opetan asiat mun omille asiakkailleni ja miksi. Onko parasta tapaa olemassa ja miten paljon sen tavan löytämiseen kannattaa arvokasta aikaa edes tuhlata? 😉

Mitkä asiat ovat siis oleellisimpia kehitystä ajatellen? Kokonaisuus on aina se mikä ratkaisee, eikä onni asu yhdessä hyvässä treenissä tai ateriassa, ei pilleripurkissa tai satunnaisessa venyttelyssä. Laittaisin ensin nämä 5 asiaa hyvälle mallille ja sen jälkeen syventyisin aina yhteen asiaan kerrallaan. Pientä lisäoptimointia pala kerrallaan.

Treeni on kaiken lähtökohta ja muut osa-alueet rakennetaan treeniä tukevaksi. Salitreenillä saadaan aikaan muutosta ihmisvartaloon, mikäli tavoite on vähääkään joku muu kuin pelkkä laihtuminen. Treeneissä ihan alkuun tulisi keskittyä sellaisiin tekniikoihin, joilla liikkeet saadaan osumaan oikeeseen paikkaan. Täydellistä pilkunviilausta tekemisen ei tarvitse olla, jotta salilla päästään tekemään muutakin kuin hinkuttamaan yhtä liikettä kolme tuntia putkeen, mutta perusasiat täytyy olla hallussa. RYHTI on näistä oleellisin ja ilman ryhtiä on mahdotonta saada oikeastaan minkään lihasryhmän harjoitteita loksahtamaan oikein. Tai edes sinnepäin. Treenipainoja nostetaan, kun tekniikka sen sallii.

Vaikka olen kirjoittanut erikoistekniikoista ja muutamasta hyvästä kikasta jo treeniuran alkutaipaleella niin nyrkkisääntönä voisimme pitää sitä, että alkuun mennään aivan suorilla sarjoilla ja keskitytään ainoastaan siihen mitä ollaan tekemässä. Yhteen liikkeeseen ja yhteen toistoon kerrallaan, ilman että sarjaan liitetään mitään muuta. Etenkin naisilla voimatasot voivat monesti alussa olla niin pienet ja aloittelijoilla kehon kantaminen ja -hallinta usein hyvinkin keskeneräistä, että treeni ei tunnu treeniltä pelkkiä suoria sarjoja käyttäen. Jonkun super- tai pudotussarjan lisääminen voi siis olla aivan mielekkyys-kysymys, josta saadaan onnistumisentunne ja motivaatiota. Pidän mielekästä treenaamista avainasemassa, mikäli se tarkoittaa samalla itsensä haastamista. Jos mielekäs treeni on löysäilyä niin se on taas asia erikseen. Kuitenkin lähtökohtaisesti aivan perustreeni ja liikkeiden oikein suorittamiseen keskittyminen vie taatusti eteenpäin paremmin kuin mikään muu.

Kun päästään hieman eteenpäin niin treenistä tulisi saada teknisen suorittamisen lisäksi myös kovaa ja fiksua. Tässä alkaa olla jo lyömätön kombo. Itse en lähtisi tekemään asioita järjestyksessä 1) kovaa ja 2) teknisesti oikein vaan ensin tekniikka ja sitten siihen yhdistetään kovuus. Kovaa voi treenata monella tapaa ja raskasta on vetää maasta maksimipaino kerran ylös, oli selkä sitten kyttyrässä tai ei. Raskasta on myös vetää spurtteja juoksumatolla jokaisella sarjatauolla tai tehdä tunnin treeni kehonpainon askelkyykkyjä. Näin ollen keskittyminen siihen lajiin, mitä tavoitteesi tukee on merkittävässä roolissa. Uskon myös treenien vaihtelevuuteen osana kehitystä — ainakin tiettyn pisteen jälkeen.

Kuvien housut TÄÄLTÄ

Kuvien paita TÄÄLTÄ

Kuvien laukku TÄÄLTÄ

Oletamme siis, että kaiken ytimessä on innostus treenaamista kohtaan ja nyt sitä tukemaan halutaan paras mahdollinen ruokavalio. Ihminenhän on yleensä sitä mieltä, että hän osaa kyllä treenata mutta ruokapuolta voisi hieman katsoa ja kuitenkin myös siellä treenipuolella on isoja aukkoja. Joka tapauksessa ruokavalio on siis kaikista eniten hifistelty ja stressatuin osa-alue mitä tulee kehitykseen tai rasvanpolttoon tai mihin tahansa. Syömisessä on myös suurimmat yksilölliset eroavaisuudet. Sanoisin, että typerintä on lukea foorumeilta mitä kannattaisi syödä ja milloin tai miksi. Se mitä joku tekee jossain ei todennäköisesti palvele sinua ja on hyvin mahdollista, ettei se toinenkaan kaveri ole yhtään sinua viisaampi. Juuri sinun tarpeisiin vaikuttavat juuri sinun asiat.

Käy siis helposti niin, että napsitaan vähän sieltä ja tuolta ja lopputuloksena pää on aivan pyörällä. Pitäisi syödä paljon proteiinia ja ilman hyviä rasvoja rasva ei pala ja hiilihydraattia pitäisi olla treenin ympärillä, mutta uni ei tule jos ilpalassa ei ole hiilaria ja mitä näitä nyt on. Onko aamupala edelleen päivän tärkein ateria ja pitikö suolassa olla jodia vai ei? Siispä ruokavaliosta tulee usein sekametelisoppa, jossa on paljon rasvaa ja paljon hiilaria samaan aikaan, unohtamatta ylisuuria proteiinimääriä. Mä olen sitä mieltä, että ruokavalio on joko rasvapainoitteinen tai hiilihydraattipainoitteinen ja, mikäli kyse on kutakuinkin terveestä urheilijasta kenen tavoite on kehittyä niin pääpaino on hiilarissa. Rasvaa ei unohdeta, mutta sen osuus on maltillinen. Proteiinia syödään jokaisella aterialla, eikä sen kanssa tarvitse kenenkään hullutella. Terveellisiä ruoka-aineita on satoja, mutta kaikkea ei voi tunkea samanaikaisesti yhteen ruokavaliokokonaisuuteen.

Pitkään treenanneen ”massakausi” voi koitua kohtaloksi, kun kroppa adaptoituu esimerkiksi ylisuureen hiilihydraattimäärään ja ravintopuolen kevennys voisi olla paikallaan. Jaksoa ei tarvitse ajatella varsinaisena dieettinä, mutta jatkuva isosti syöminen stressaa myös osaltaan ruoansulatusta ja kroppaa noin muutenkin. Sama homma on dieettaamisessa, kuten oon aikaisemminkin kirjoittanut. Jatkuva liian vähän syöminen, ilman että ruokavalioon tehdään selviä viikkokalori nostoja koituu ennen pitkää aineenvaihdunnan kohtaloksi. Samojen määrien syömistä ei kannata jatkaa loputtomiin.

Lue myös ANNOSTEN KALORIT KUVINA

Nyt on kaksi perusasiaa käsitelty ja kehitys alkaa olla mahdollista. Seuraavaksi näitä tukemaan tarvitaan palautuminen. Uni ja kehonhuolto tulevat ennen yhtäkään lisäravinnepurkkia. Jos rahasta on tiukkaa niin sijoita ne hyvään hierojaan ennemmin kuin pieruheraan. Kokeile eri hierojia niin saat paremman käsityksen siitä, mikä jeesaa ja mikä ei ja kenellä on ymmärrystä ja osaamista urheilevaa kohtaan ja kuka vaan puhua hölöttää. Toinen tykkää toisesta ja toinen toisesta, mutta pääasia on että saat selvän avun jonka tunnet. Sama homma, kun menet kampaajalle ja haluat jotain uutta niin kyllä sen peilistä näkee tapahtuiko mitään vai ei. Venyttelyä on monenlaista ja osana lämmittelyrutiineita sillä on paikkansa lyhyinä, suoritukseen valmistavina venytyksinä. Kun ajatellaan kehityksen näkökulmasta, että mistä hyödytään eniten niin varmasti liikkuvuutta lisäävästä, pitkäkestoisesti venyttelystä ja dynaamisesta venyttelystä. Nämä parantavat suorituskykyä treeneissä, kun esimerkiksi syvät ja leveät kyykyt ovat mahdollisia suorittaa turvallisesti ja ilman kipua.

Unen merkitys kehitykseen on aivan valtava ja kovaa treenaavalla tarve kasvaa entisestään. Mä nukun itse vähän ja ajattelin kirjoittaa tästä ihan oman postauksen, mutta näin yleisesti ottaen ihan jokainen tarvitsee kunnolla unta (minä aivan yhtä lailla, mutta tästä lisää tulossa)! Lihakset, suorituskyky ja hormonit — tärkeää, tärkeää. Kannattaa oikeasti seurata kehon merkkejä, kuten yöheräilyä ja levottomuutta sekä stressaantuneisuutta ja rauhoittaa treenaamista hetkeksi, jos näitä alkaa ilmetä. Laita uni kuntoon ja katso sen jälkeen uudelleen mikäli haluat kehitystä.

Lisäravinteet ja vitamiinit tulevat edellämainittujen jälkeen, ei niitä ennen. Perinteinen kaavahan menee niin, että kun treenikärpänen puraisee niin tilataan ensimmäiseksi kreatiinit ja beta-alaniinit yleensä halvimmassa mahdollisessa muodossa ja päälle pieruhera-pussi. Tässä, kuten kaikissa muissakin osa-alueissa LAATU korvaa aina MÄÄRÄN. Mansikanmakuinen, Pirkan D-vitamiini purutabletti pitoisuudella 10 µg ei ole paras valinta. Eikä ole myöskään aivan sama käyttääkö halvinta Whey-80 tai hydrolisoitua proteiinia palautusjuomassa.

Osa ei käytä lainkaan lisäravinteita ja mullakin on ollut aika ilman. Kuitenkin esimerkiksi korkealaatuiseen palautusjuomaan uskon ja sitä en jättäisi henkilökohtaisesti pois. Olettaen, että aikaisemmat kohdat täyttyvät. Myös treenin aikainen juoma on sellainen minkä tärkeys on ainakin mulle suuri ja, johon panostan. Mä suosin itse valmistetta, jossa on kaikki tarvittavat aminohapot (välttämättömät (EAA) ja haaraketjuiset (BCAA)) BCAA+EAA+Glutamiini ja lisäksi nopeasti imeytyvä hiilihydraattivalmiste. Oon käyttänyt tällaista juomaa jo useamman vuoden ja on vaikea kuvitella, että joku ei huomaisi eroa. Latureita en käytä, enkä niitä ihan heti suosittelekaan. Kreatiinia on tutkittu melko paljon ja näyttöä sen toimivuudesta löytyy, joten siinä myös ihan kelpo lisäravinne käyttöön.

Tuntuuko, että tulet aina kipeäksi kun aloitat salilla treenaamisen? Tämä on tosi perus-oire eli 2 viikon sisällä aloittamisesta ollaan kuume-taudissa. Kova treeni laskee hetkellisesti vastustuskykyä ja pitkän tauon jälkeen aloittavan kyky palautua treeneistä on heikko. Vaikka treeniä ei tulisi määrällisesti paljon niin se on silti paljon verrattuna ei-mitään. Jos kuulut siihen porukkaan, joka aloittaa täysillä tai ei ollenkaan niin se ei ole viisasta. Tulet sairaaksi ja motivaatio laskee, on todella vaikeaa syödä järkevästi ja kierre on valmis. Urheilijan perusvitamiinit, kuten D, C, B, Magnesium, Sinkki ja tietysti Omegat pitäisin vähintään mukana menossa. Aina ja korkealaatuisina. Muita vitamiineja sitten tarpeen mukaan. Tähän voisi listata paljon kaikenlaista, josta saadaan ehkä mahdollisesti jokin hyöty mutta pidetään asiat simppelinä.

Treeni-intoa jokaiselle! 😉

SEKSUAALINEN HÄIRINTÄ – PLASTIIKKAKIRURGIA

Kirjoitin viime kuussa kattavan tekstin plastiikkakirurgisista toimenpiteistä. Tekstissä mainitsin mm. vatsan arpien epäonnistuneesta korjausleikkauksesta ja siitä, etten enää koskaan nähnyt kyseisen operaation suorittanutta kirurgia. Asioita on selvinnyt ja olen kerta kaikkisen raivoissani — Leikkaava plastiikkakirurgi ei ollut ainoastaan ammattitaidollisesti epäpätevä vaan jotain muutakin…

Kyseinen plastiikkakirurgi on ahdistellut potilaitaan seksuaalisesti, järkyttävillä tavoilla useaan otteeseen. Minut hän leikkasi vuonna 2013 ja sitä ennen oltiin tehty valituksia vuosina 2003, 2005, 2010 ja 2011. Kirurgi oli saanut jatkaa työssään yli 10 vuotta siitäkin huolimatta, että hän on ahdistellut mm. 17-vuotiasta tyttöä gynegologisessa tutkimuksessa ja seksuaalisesti hyväksikäyttänyt nukutuksessa ollutta potilasta. Ajatus siitä, että nukutuksessa olevalle tehdään erittäin kuvottavia asioita saa mun raivo-käyrät niin korkealle etten pysty sanoin kuvailemaan. Teot ovat olleet toistuvia ja potilaiden turvallisuus on ollut vaakalaudalla vähintäänkin psyykkisesti. Kirurgilla on vielä tänä päivänäkin luvat harjoittaa ammattiaan ja niin hän myös tekee.

Lisätietoa tapauksista voit lukea TÄÄLTÄ

Mä en missään vaiheessa itse pyytänyt korjausleikkausta vatsaani vaan kyseisen plastiikkakirurgin kollegat suosittelivat sitä mulle ”haettaisko me plastiikkakirurgikin paikalle niin hän voisi katsoa noita vatsan arpia?”. Siitä huolimatta, että aivan varmasti nämä tapahtumat oli kaikkien tiedossa. Olin parikymppinen työttö ja mut jätettiin huoneeseen kahdestaan tämän tyypin kanssa ja hänen annettiin leikata mut. Ilmeisesti muut uhrit ovat olleet juurikin tätä ikäluokkaa edustavia. Toivon syvästi, että hän ei ole käynyt katsomassa mua yksin missään vaiheessa kun olen nukkunut mutta joka tapauksessa näin jälkeenpäinkin mua ahdistaa. Ei voi edes lääkäriin luottaa.

Plastiikkakirurgi on ainoastaan saanut Valviralta valituksia, jotka hallinto-oikeus on kumonnut myöhemmin. On kuulemma yleistä, että seksuaalisesta häirinnästä tuomitut terveydenhuollon ammattilaiset saavat jatkaa työssään ja niin myös tässä tapauksessa. Kun lukee tämän plastiikkakirurgin selityksiä niin kyseessä taitaa olla aikamoinen manipuloiva hirviö. Kyseinen lääkäri on saanut potkut käsittääkseni kahdesta paikasta, mutta saa edelleen jatkaa toimintaansa. Tästä tekstiä poistettu.

Mua etoo ajatus siitä, että tällasia henkilöitä puolustetaan ja oikeudessa asioista yritetään löytää kaikki mahdolliset porsaanreiät, jotta totuutta saatais vääristettyä. Seksuaalinen häirintä ja hyväksikäyttö, sen aivan kaikissa muodoissa, menee mun moraalissa niin vakaviin rikoksiin että tuomiot saisivat olla tuntuvia. Aina. Erityisen törkeitä näistä tapauksista tekee lääkärin ja potilaan suhde ja se, että potilaat ovat olleet ikään kuin puolustuskyvyttömiä. On surullista, että tällaisia henkilöitä jotka pääsevät aina selitelyllä luikertelemaan vastuusta päätyy näin merkittäviin työtehtäviin.