Oman syömisen taustat, ulkonäkötavoitteet ja ruokapäiväkirja

Tänään on luvassa hieman kevyempää luettavaa ja mulle myös kevyempää kirjoitettavaa. Ruoka, mun syömistavat, ulkonäkötavoitteet, ihanteet, syömisen psyykkinen puoli ja muuta sellaista. Haluan aina muistuttaa, että taustat, tavoitteet, mieltymykset, allergiat ja herkkyydet, aineenvaihdunta, aktiivisuus, suolisto-ongelmat jms. tekee meistä yksilöitä. Näin ollen suoraa kopiointia en suosittele kenellekään, mutta ideoita omaan syömiseen voi poimia tai ottaa testiin.

Myös mulla syömiseen vaikuttavat kaikki yllä mainitut tekijät ja vuosien jälkeen kokonaisuudesta on muodostunut mulle hyvinkin toimiva. Ruokavaliolla on aivan älyttömän suuri merkitys hyvinvointiin ja tarkoitan sillä nyt kaikkea muutakin, kuin rasvaprosenttia. Viime kisojen jälkeen mun hyvinvointi romahti totaalisesti ja siitä johtuen otan nykyään oman olotilani vakavasti. Voin tällä hetkellä erittäin hyvin ja kirjoitan tämän käsi sydämellä. En ole koskaan ikinä tuntenut itseäni näin elinvoimaiseksi ja ennen kaikkea terveeksi.

Kilpirauhasen vajaatoiminta, rytmihäiriöt, pyörtyily, vakavat unihäiriöt, tulehdukset useassa osassa kehoa, väsy isolla V-kirjaimella, vapina, vastustuskyvyn romahtaminen, matala ruumiinlämpö, hientuoton lakkaaminen, näön sumeneminen ja muut silmäoireet… Kesti suunnilleen 1,5 vuotta olla ja elää noiden juttujen kanssa ennen kuin ne saatiin kuriin. Tiedän, että osa palautuu tosi hienosti kisoista ja ONNEKSI niin. Pidän sitä yhtenä keho- ja fitness-lajien lahjakkuus-tekijöistä. Vaikka olisi rakenteeltaan lahjakas niin ilman kehon kykyä kestää ja palautua kisadieeteistä – ei paras harrastusvaihtoehto. Ei kaikista tule jalkapalloilijoita tai nyrkkeilijöitäkään, vaikka halua ja yritystä löytyisikin. Ei edes maailman parhaan valmentajan opissa.

Dieettien toteutuksista en tässä jauha sen enempää, mutta esimerkiksi tästä mun viimeisimmästä suurin osa olis varmasti palautunut ihan hyvin (kahdesta ensimmäisestä tuskin kovin moni). Ajallisestihan tämä viimeisin oli pitkä, mutta ei mikään älyttömän rankka kuitenkaan. Siinä oli niin paljon kaikkea muutakin, paljon dieettiä suurempaa rasitetta mukana etten ihmettele lainkaan. Monen tekijän summa todellakin ja mun olis täytynyt tajuta lopettaa dieetti. Täytyy myös muistaa, etten ole ollut fyysisesti terve vielä ikinä kisaamaan lähtiessäni. En ole palautunut yhdestäkään kisadieetistä tai ollut fyysisesti terve ennen ensimmäisiä kisojanikaan. Tämä on tosi tärkeä tekijä ja paskoista lähtökohdista, kun lähtee tekemään radikaaleja juttuja niin peiliin on katsominen. Tyhmää – tiedän, mutta mulla on jäänyt moni muu tyhmä juttu elämässä tekemättä.

Nykytilannetta. Pahoittelut huonolaatuisesta kollaasikuvasta..

Tällä hetkellä mulla ei ole mitään ulkonäköön liittyvää tavoitetta sen kummemmin, kuin että pysyisin suunnilleen tässä nykytilanteessa. Viime syksynä kiristelin hieman kuntoa ja olen pysynyt hyvin saavutetussa kuosissa. Kiristelyn toteutin yksinkertaisesti kulutusta lisäämällä ja jätin herkuttelut pois. Ruokaan en tehnyt koko aikana muutoksia. Homma toimi hyvin ja tuntui luontevalta. Jos jossain vaiheessa tekee mieli kiristellä lisää niin toteutan homman samalla tavalla kulutusta lisäämällä. Näin pahimpaan talviaikaan atooppinen ihottuma on niin villinä, ettei hiki-suihku-raapimis-rasvaamis -rumba varsinaisesti nosta hyvinvointipisteitä. Tällä hetkellä mulla on myös niinkin hyvä syy, etten oikeastaan ehdi. On niin monta muutakin asiaa, joihin haluan tällä hetkellä panostaa. Mun elämä on kuitenkin kaikin puolin terveellistä, mitä tulee ruokaan, liikkumiseen ja esimerkiksi päihteiden käyttöön.

Omassa ulkonäössä mulle on tärkeää, että lihakset erottuisivat jossain määrin. Niiden eteen mä olen tehnyt paljon töitä ja lihakset ovat myös se juttu, mikä mua treenaamisessa kiehtoo. Sekä miehellä että naisella, lihaksikas vartalo mielyttää mun silmää ja mun on vaikea kuvitella, että voisin olla omaan makuuni liian lihaksikas. Mikään matalan rasvaprosentin ihannoija en varsinaisesti ole, mutta ei tarvitse mennä toiseenkaan ääripäähän. Sellainen sopiva – mitä se sitten kenellekin tarkoittaa. Vaa’an lukemat ei mun mieltä kauheasti paina vaan enemmän peili, vaatteet ja yleinen fiilis. Kotoa löytyy myös tarvittaessa rehellinen mielipide, jos sellaista tarvitsen. Jos tilanne menee vaikeaksi niin tiedän silloinkin kenen puoleen voin kääntyä. On olemassa ihminen, jolle mun fyysinen hyvinvointi on tärkeää ja vain sellaiseen ihmiseen voin luottaa näissä asioissa.

Olen 155cm pitkä ja noin 60-kiloinen. Tällä hetkellä viikon keskiarvokalorit pyörii 2100 paikkeilla ja sillä määrällä pysyn tällaisessa, mielestäni ihan ok kunnossa. Ruokaa on sopivasti, ei ole nälkä eikä ähky. Kaikenlaista kokeilleena tämä useamman ruokavalion kierrättäminen toimii mulla, eli syöminen ja tekeminen kulkevat käsi kädessä. Treenipäivinä energiaa on enemmän ja lepopäivinä vähän vähemmän. Treenien määrät viikossa vaihtelevat. Energiatasot ovat hyvät, palautuminen hyvää, uni hyvää, treenitehot hyvät eikä siis ole mitään valittamista. Toki välillä on huonompia päiviä, mutta aika harvinaisia ne mulla nykyään on. Jos olisin menossaki kisaamaan niin tekisin töitä sen eteen, että saisin kaloreita ylemmäs. Tällä hetkellä mulla ei ole siihen intressiä. Mulla on hyvä olla näin, enkä tarvitse yhtään enempää ruokaa.

Mitä tulee herkutteluihin niin en ole totaalikieltäytyjä, mutta pyrin satunnaisiin kertoihin. Määrät ovat sitä luokkaa, että syön purkillisen B&J -jäätelöä ja yleensä parisataa grammaa karkkia. Aika harvoin tulee käytyä ulkona syömässä, koska suolaisen perään en ole oikeastaan lainkaan. Makea maistuu kyllä. Jos ei tulisi paha olo niin voisin syödä jäätelöä varmasti litra tolkulla yhdeltä istumalta ja onhan sitäkin tullut harrastettua ihan riittävästi. Nykyisin pyrin välttämään viimeiseen asti tällaisia ylilyöntejä ja tavoittelen balanssia. Kohtuuttomat mättöpäivät kertovat mulle siitä, että kaikki ei ole kunnossa arkiruokailuissa ja eihän se kovin terveeltä noin muutenkaan kuulosta tai tunnu. Vihaan ähkyä ja pahaa oloa yli kaiken. Siinä menee koko herkuttelun idea vessanpöntöstä alas, eikä jäljelle jää kuin morkkis ja vatsakipu. Silloin, kun syön niin hyvällä omalla tunnolla ja kohtuudella. En siis pidä herkkupäiviä tai cheatmealeja vaan syön satunnaisesti päivän normaaliaterioiden lisäksi jotain, yleensä makeaa herkkua. Välillä saatan herkutella yhtenä päivänä viikossa ja välillä kerran kahdessa kuukaudessa.

 

 

Päivän syömiset

Aamulla syön kaurahiutaleita, munia ja banaania. Teen yleensä tällaisen ”lätyn” ja paistan munat kylkeen. Satunnaisesti syön hiutaleet myös puurona, mutta se ei kuulu mun suosikkeihin. Hätäratkaisu.

Tässä meidän molempien aamupalat. Juuso tykkää aamulla helppoudesta ja juo aina smoothien.

 

Kaksi seuraavaa ateriaa ovat yleensä kanaa/jauhelihaa/kalaa ja riisiä/pastaa/bataattia + kasviksia. Joskus harvoin myös enemmän välipala-tyylistä, jos oon laiskalla päällä enkä jaksa kokata.

 

Tässä välissä on yleensä treeni. Treenin ympärillä treenijuomat: aminohapot, vitargo ja hydrolisoitu proteiini.

Sitten tulee illallinen, jossa yleensä kanaa/kalaa/punaista lihaa, perunaa/bataattia, kasviksia.

 

Iltapalaksi yleensä aina munakas.

 

2017 on mun 6. treenivuosi ja suunnilleen samoja ruoka-aineita olen syönyt siitä saakka, vaikka syöminen onkin omalla tavallaan muuttunut paljon. Nykyään pyrin panostamaan annosten ulkonäköön ja maistuvuuteen, jolloin mitään ruokavalion noudattamis -ongelmaa ei pääse syntymään. En ole koskaan kyllästynyt tämän tyyliseen ruokaan kokonaisuutena. Välillä ei välttämättä nappaa kana tai punainen liha ja sitten keksin jotain muuta. Makrojen laskeminen eri lähteistä on kuitenkin sen verran yksinkertaista matematiikkaa ja mun päivätyötä muutenkin.

Punnitsen myös kuudetta vuotta kaiken syömäni ruoan vihanneksia lukuunottamatta. Tämäkään ei ole mulle ongelma ja, jos olisi niin pyrkisin siitä tietenkin eroon. Meidän arjessa ruokavaaka on yksi apuväline muiden joukossa ja kuuluu osaksi mun ruoanlaittoprosessia. Hyvin rutiininomaisesti. Jos vaa’asta loppuu patteri, se hajoaa tai olen reissussa niin se ei haittaa. En roudaa vaakaa kodin ulkopuolelle. Ruoka ei ole meille sen isompi asia tai ongelma, kuin muillekaan ihmisille vaikka puntari käytössä onkin. Ruoan ympärillä ihmisen elämä pyörii muutenkin, riippumatta siitä onko kyseessä entinen tai nykyinen bodari tai joku täysin toisen ryhmän edustaja.

Tätä seuraavaa asiaa on jotenkin vaikea saada järkeväksi lauseeksi, mutta yritetään. Syöminen itsessään ei ole mulle päivän kohokohta, vaikka syönkin 5 kertaa päivässä. Ehkä oikein tapa ilmaista tää olis, että mä en tunne kovin helposti nälkää ja tulen kylläiseksi äkkiä. Aina näin ei todellakaan ole ollut, enkä osaa sanoa mistä tää johtuu. Ehkä tuosta romahduksesta, josta ylempänä kirjoitin. Aineenvaihdunta ei käy kovinkaan korkeilla kierroksilla. Tunnen kyllä, koska on aika syödä mutta minuutteja en laske eikä mulle olisi haaste istua 10 tuntia lentokoneessa ilman ruokaa. Kunhan on kahvia tarjolla. 😀 Mulle syömiseen liittyvät hetket ovat tärkeämpiä, kuin itse ruoka. Esimerkiksi aamu ja aamupala, astiat joista syön, tuoksut ja aamun tunnelma on mulle tosi tärkeä osa päivää. Toinen tärkeä hetki on illallinen, mikä syödään aina yhdessä Juuson kanssa ja panostetaan tuohon ateriaan yleensä vähän enemmän.

(Visited 3 793 times, 1 visits today)
jessica

16 vastausta artikkeliin “Oman syömisen taustat, ulkonäkötavoitteet ja ruokapäiväkirja”

  1. Ihanan rehellistä ja järkevää tekstiä ruokailuista! Yleensä fitnesblogeissa ruokapuhe on niin ympäripyöreetä; jotenkin sitä hävetään tai tabuillaan tai pelätään että muut kopioi. Kiitos tästä 🙂 Ps. aineenvaihdunnat todella on erilaisia, sain sätkyn kuin luin että noin lihaksikas mimmi syö 2100 k päivässä 😀 itse sillä määrällä olis jo hirmusella dietillä. Onneks et niin välitä ruuasta,itselleni ruoka ja sen syöminen on ihana nautinto ja siksi tykkääb siitä että saa syödä 😎😎

    • Niinhän se tapaa olla. 😀
      Mullakin moni hoikka, treenaamisen aloittava asiakas syö +2500 kaloria. Nää on niin yksilöllisiä asioita, mutta oon onnellinen omasta nykytilanteesta. Tuolloin puolitoista vuotta sitten lihosin 1500 kalorilla reipasta tahtia.

      • Kiitos hyvästä tekstistä! Jos et pahastu, niin miten sait asian korjattua, niin ettet enää lihonnut 1500 kalorilla ja johtuiko se sinun kisadieetistä?

        • Kiitos! 🙂
          Tuohon aikaan mulla oli kroppa aivan sekaisin hormonitoiminnasta lähtien ja, kun aineenvaihdunta hidastuu niin noinhan siinä äkkiä käy. Ei ole ainoastaan kisaajien ongelma (eikä kaikilla kisaajilla tällaisia ongelmia tule tai ole) vaan myös moni laihduttaja on saanut ajettua kroppansa tähän pisteeseen. Parikymppisillä tytöillä myös yleistä, kun syödään pelkkää salaattia ja treenataan joka päivä 3 tuntia. Eli, kun syödään pitkän aikaa aivan liian vähän ja liikutaan aivan liikaa, laiminlyödään lepoa ja yleensä elämässä on vielä joku iso stressitekijä mukana niin tällaista kehittyy. Tilanteen korjaaminen vaatii kärsivällisyyttä ja oikeita valintoja ruoan ja liikkumisen kanssa. Mulla ehdoton käännekohta tapahtui, kun pidin salilta (ja kaikki muu liikunta) 4kk täys tauon ja nostin kalorimäärää siitä huolimatta. Palautuminen lähti käyntiin hitaasti, mutta oli sen arvoista.

  2. Olipas mielenkiintoinen juttu 🙂 JA kuinka ihanan näköisiä kuvia. Nam. Jokainen ateria uppoisi minuun .
    Valaisetko vielä tuota aamupala lätyn reseptiä ? kiitti

    • Kiva kuulla! 🙂
      Lättyyn tulee kaurahiutaleita, banaania, valkuaisia, kanelia ja tarvittaessa vähän vettä. Ne sekaisin ja pannulle paistumaan.

  3. inspiroiva teksti, sun (ymmärtääkseni) rento suhtautuminen ruokaan on ihailtavaa, itellä tuo on juuri se tavoite 🙂 ja hahah löysin kohtalokaverin jäätelön osalta 😀

    • Kärsivällisen harjoituksen tuotos tämä rento suhtautuminen ruokaan. Hyvä tavoite! 🙂

  4. Mielenkiinnosta, lasketko tuohon noin 2100 kuuluvaksi treenijuomat eli hiilarit ja protskun ´n.200kcal? Pitkässä juoksussa ei mitään välilä, mutta pedanttina vaan kiinnostaa kun osa ei laske esim palkkaria sisältyväksi päivän kaloreihin. Itse olen tottunut että lasken aina kaloreihin myös palkkarin t.s heran ja banskun.:) Kiva että aloit taas bloggaamaan!

    • Kyllä lasken kaiken, mitä suusta alas menee. Treenipäivän kalorit ovat mulla korkemmat kuin 2100 –> tuo on viikon keskiarvo, kun lasken x-määrän treenipäivän ruokaa + x-määrän lepopäivän ruokaa / 7.

      Kiva, kun kävit lukemassa. 🙂

  5. Aika samanlaista kaavaa noudatan täälläkin, ei kuulu rahkavälipalat munkaan ruokavalioon. Energiamäärätkin samaa luokkaa.

    Ja sit joku jaksaa ihmetellä miten jaksaa syödä aina vaan kanaa, kalaa ja riisiä ja puuroa 😀 ei ole vielä muutaman vuoden jälkeen tullut kyllästyttyä!

    http://lottahuuhtanen.blogspot.com

    • Heh. 😀 Itse tykkään syödä mieluummin lämmintä ruokaa, enkä välitä muutenkaan esim rahkoista. Hyvähän se on olla jotain nopeaa, jos on kiire mutta silloinkin tulee itse valittua jotain muuta. Tuntuu ruokajutut muutenkin olevan aina muille suurempi ongelma kuin itselle.

  6. Onko tuo punnitseminen sulle ”pakko” vai omasta halusta? En tiennytkään että teet Pt:tä/valmennusta? Kiinnostaa alkoi, millaista etänä vai livenä? Olisi mielenkiintoista lukea tuosta 4kk treenitauosta miten sen jaksoit etenkin henkisesti ja mitä ”tuloksia” tuli. Laskiko kunto tms?

    • Punnitseminen tietysti ihan omasta halusta. 🙂
      Olen tehnyt reilu 2 vuotta päätoimisena työnä valmennuksia. Otan muutamia etävalmennettavia kerrallaan, eli pääasiassa lähivalmennuksia Vaasassa.
      Voisin kirjoitella omassa postauksessa treenitauosta lisää, mutta jaksoin kyllä hyvin ja se oli opettavaista aikaa. Tein kaikenlaista muuta ja nautin kyllä etenkin siinä vaiheessa, kun olo alkoi olemaan parempaan päin. Ensimmäiset 2kk meni aika pitkälti maatessa. Kunto laski kyllä aika reippaasti, mutta palautui myös äkkiä kun aloitin treenit.

  7. Hyvä ja mielenkiintoinen postaus! Kerroit että olit toteuttanut pienen kiristelyn lisäämällä kulutusta. Kävitkö aamulenkeillä vai mitä teit? Täällä alkaa kotiäitielämä näkyä vyötäröllä ja ihan pari kiloa olisi kiva kevennellä ennen töihinpaluuta.. En ole koskaan ollut juoksun ystävä, mutta eilen kävin ekaa kertaa tälle vuotta lenkillä ja ihan kivalta se tuntui. Onkohan 30-60 min lenkistä esim. 3 kertaa viikossa mitään hyötyä vai pitäisikö mennä joka päivä?

    • Moikka!
      Kiristelin lisäämällä salitreenejä. Lenkkejä en tehnyt lainkaan, mutta ne ovat myös hyvä tapa lisätä kulutusta ja 3 kertaa viikossa tekee varmasti jo muutosta.
      Rentoa ulkoilua voi ja kannattaakin harrastaa päivittäin, mutta varsinaisia urheilusuorituksia (kuten juoksulenkit) en lähtisi joka päivä tekemään. Kolmesti viikossa riittää hyvin. 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 15
Tykkää jutusta