Motivaatio on toiminnan tulos

Stop Wishing And Start Doing

Oon lukenut viimeisen vuoden-parin sisällä aivan liian monta motivaatiokirjaa ja yrittänyt oppia tästä pikku kiusankappaleesta jotain. Kivoja asioita on aina helppo tehdä, mutta mites ne vähemmän kivat? Miten motivoitua uusiin asioihin, jotka pelottaa? Olen tullut lähinnä siihen tulokseen, että motivaatio on aaltoilevaa – se tulee joskus ja jouluna. Laiskuus tappaa motivaation ja tekeminen lisää sitä. On siis mahdollista päästä hyvinkin motivoituneeseen tilaan, kun vaan ryhtyy toimimaan. Motivaatiopiikistä haaveilu sohvalla on harhakuvitelmaa. Mitä kauemmin makoilet siellä, sen vaikeampaa nousemisesta tulee.

Kuten otsikkokin sanoo niin motivaatio on seurausta toiminnasta – ei sen syy. Motivaatio siis kasvaa tekemisen seurauksena ja tekemällä ruokit omaa motivaatiota. Et odottamalla. Kun tekeminen on aloitettu, sitä on myös huomattavasti helpompi jatkaa – Tai vaikeampi lopettaa, miten päin sen haluaakaan ajatella. Tulosta alkaa tulla niin urheilussa kuin opiskelussa ja siivoamisessakin, kunhan vaan jatkaa sinnikkäästi eikä luovuta. Matka ei ole pelkkiä palkintoja toisensa perään, mutta niitäkin tulee.

 

Miten pysyn motivoituneena treenaamiseen suhteen?

Vastaus on niinkin tylsä, kuin että se on tapa, sitä on vaikea lopettaa ja itse tekeminen motivoi mua. Toki nautin monesta asiasta treenaamiseen liittyen, mutta ei muakaan aina huvita lähteä salille pitkän päivän jälkeen tai aikasin aamulla. Menen kuitenkin ja sytyn aina siellä. Pitkässä juoksussa tekeminen kantaa myös ulkoista hedelmää, mutta se ei tapahdu tässä lajissa ihan hetkessä eikä yksinään edes riitä mua motivoimaan. Ulkoinen muutos hidastuu koko ajan ja peilin edessä on turha seisoskella muutosta etsien. Jättämällä treenejä välistä tai lopettamalla kokonaan, olisin tuskin kovinkaan hyvinvoiva ja, jos joku on varmaa niin ei treenaamattomuus mua ainakaan lähemmäs tavoitteitani vie.

Suurimman osan on todella helppo pysyä motivoituneina silloin kun näkyvää tulosta tapahtuu viikoittain. Tottakai! Laihduttaminen on huomattavasti palkitsevampaa, kuin hitaasti tapahtuva lihaskasvu tai painonhallinta. Ihmiset kaipaavat dramaattisia muutoksia sekä nopeita tuloksia. He ovat monesti valmiita tekemään hulluna töitä hetkellisesti, eikä ajatus pitkän aikavälin palkinnoista houkuttele yhtä lailla kuin nopea muutos. Kun tulosten lisäksi itse tekeminen ja oppiminen motivoi niin voidaan puhua pitkäikäisestä harrastuksesta ja elämäntapamuutoksesta.

 

Rutiinit, aikataulut ja toistaminen

Tee luovuttamisesta ja suunnitelmasta poikkeamisesta vaikeaa.

Mun on vaikea poiketa tekemistäni suunnitelmista, etenkin jos ne ovat kirjallisia. Tulee laiska ja luovuttaja -fiilis. Juuri tästä syystä tapaan tehdä itselleni aikatauluja, jolloin tiedän että asiat tulee varmasti hoidettua. Oli alkumotivaatiota tai ei (kyllä se sieltä herää, kun ryhtyy tuumasta toimeen). Kiireisinä viikkoina suunnitelmat ovat pelastajia, jotta ehtii tehdä kaiken tarvittavan ja hiljaisempina viikkoina ne pitävät aktiivisena. Kirjaan itse kalenteriin sekä pakolliset tylsät jutut että kivat jutut, jotta säilyy tasapaino eikä kalenterista tule vihollinen. Pidän myös ehdottoman tärkeänä sitä, että arjessakin on pieniä palkintoja, oli se sitten vähän kalliimpi ja parempi aamukahvi tai keskellä viikkoa pidetty leffailta.

Kaiken kaikkiaan uskon, että monelle tulee epämukava olo saamattomuudesta, haahuilusta, laiskottelusta ja tekemättömistä asioista. Kun taas toiminnasta tulee huippufiilis kerta toisensa jälkeen, vaikka se ei aloitushetkellä saisikaan hurraahuutoja osakseen.

Mun päivät alkavat lähes poikkeuksetta klo 06 aamulla ja vaikka mun työpäivä alkaisi vasta iltapäivällä niin nousen aina ajoissa. Ja vaikka mua väsyttäisi herään. Vaikka olisin mennyt klo 1 aamuyöllä sänkyyn niin herään. Pääsääntö on, että olen hereillä vähintään 3 tuntia ennen työpäivän alkua mikä alkaa yleensä kello 9 aamulla. Olen tehnyt ihmiskokeen itselläni ja todennut, että aamulla väsyttää aina yhtä paljon. Heräsin sitten tunnin tai kolme ennen työpäivän alkua. Ero tulee siinä, että kolme tuntia aikaisemmin herättyäni olen oikeasti jopa hereillä töissä ja saan muutenkin aina aamulla paljon aikaiseksi. Mulle asiakkaat maksavat siitä, että olen pirteänä vetämässä treenejä aamulla enkä haukottelemassa ja valittamassa. Lisäksi ajatus hätäisestä aamusta ei motivoi mua vähääkään aloittamaan päivää ja tiedän jo valmiiksi, että päivä on pilalla. Elämä on muutenkin rajallista, joten kyllä mä haluan sen viettää edes hereillä.

Oli haaste sitten aamulla ajoissa nouseminen, kuntosalille lähteminen tai vaatekaapin siivoaminen niin ratkaisu on vaan aloittaa. Muutoshan on aina raastavaa, vaikka tietäisikin sen olevan oikea ratkaisu mutta muuttamatta tapojaan on mahdotonta saada mitään muutosta aikaiseksikaan. Toistamalla uutta asiaa päivästä toiseen tai joka viikon maanantaina, keskiviikkona ja perjantaina – no excuses tyyliin – siitä tulee tapa ja tapoja toistetaan kuin itsestään. Kalenteriin voi merkitä vaikka vuodeksi eteenpäin ne päivät, kun käy treenaamassa, erikseen siivouspäivät, treffi-illat ja kasvohoidot – tai millä tapaa kukin itseään tykkää palkita. Sääntönä tietysti se, että mitään ei peruta. 😉

 

It’s not going to be easy, but it will be worth it 

Peilaan tosi monia asioita kisadieetteihin, koska ne ovat erittäin hyvä esimerkki siitä mitä tahdonvoimalla saa aikaiseksi vaikka tehtävä olisi uusi, vaikea ja pelottava. Kisaamisessa palkitsevaa on mm. se, että välillä olis tehnyt mieli luovuttaa mutta ei antanut periksi vaan pääsi vaikeiden hetkien yli. Voitti oman itsensä, jos ei muuta ja oppiihan siitä aivan valtavasti joka kerta. Monen tavoitteen saavuttaminen saattaa pitää sisällään jatkuvaa taistelua helppouden ja haastavuuden välillä, mutta voisin väittää että helppouden perässä meneminen tuntuu vaan sen hetken verran hyvältä. Haasteiden voittaminen palkitsee pitkässä juoksussa. Aina ei voi olla kivaa, eikä aina voi voittaa. On motivoivaa saada itsestään yhä enemmän irti ja pyrkiä parhaaseen lopputulokseen silläkin uhalla, ettei se aina onnistu.

Moni onnistuja ja menestyjä painottaa aina haasteiden, epäonnistumisten ja ylipäänsä vaikeuksien merkitystä matkallaan. Kukaan ei sano, että kaikki olisi helppoa eikä kukaan toivokaan helppoa tietä. Kun asettaa itselleen riittävän haastavia tavoitteita niin voi varmasti olla tyytyväinen matkaan, joka sen saavuttamiseksi on kuljettava.

 

Sitä oikeaa hetkeä tai kuningasideaa ei olekaan

Tämä on takuulla mun suurin ongelma. On paljon asioita, mitä haluaisin tehdä mutta mietin että kiinnostavatko ne tarpeeksi. Onko nyt oikea aika tälle asialle ja mitä, jos tulee joku parempi idea. Maksaako se liikaa ja mitä, jos se ei sitten enää huvitakaan. Onko tästä hyötyä. Tähän ajatusleikkiin voi kuluttaa vuosia tai vaikka ikuisuuden aikaa samalla, kun joku toinen vaan ryhtyy tekemään ja saa aikaiseksi. Kukaan ei kadu yrittämistä ja matkalla oppii aina lisää, tutustuu uusiin ihmisiin, löytää itsestään uusia puolia.

 

(Visited 1 544 times, 1 visits today)
jessica

Yksi vastaus artikkeliin “Motivaatio on toiminnan tulos”

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 18
Tykkää jutusta