KOSKA AJATUS KILPAILEMISEEN?

Ei meinaa oikein meikäläisellä enää aivotoiminta riittää kiinnostavan tekstin muodostamiseen ja täytyy myöntää, että näin 5 viikkoa ennen kisoja alkaa olee takki melkoisen tyhjä. Tähän asti oon yrittänyt parhaani mukaan revetä joka suuntaan, mutta nyt olen herännyt siihen todellisuuteen, että tässä sitä mennään. Näiden viimeisten viikkojen aikana kunto hiotaan esille. Lihasta ei rakenneta ja melko rasvaton kuntokin saisi jo alkaa olemaan, mutta timantin hiontaa vielä tapahtuu. Taisteluntahtoa vaaditaan ihan hitosti ja muistan, että joka kerta viimeinen kuukausi on todella raakaa menoa jaksamisen puolesta ja sellaista, että vaikka olis vetänyt tosi kovan puolvuotisen dieetin niin viimeisen kuukauden aikana luovuttaminen käy mielessä aina jossain kohti. Tämä on se vaihe, mikä jää mieleen pysyvästi ja pitkään ja mikä kuuluu unohtaa ennen kuin suunnittelee seuraavaa kisoihin valmistautumista. 😀

Viikko sitten tehtiin radikaaleja muutoksia ruokavaliooni ja sehän tuntuu jo ihan mukavasti. Kierrätän edelleen neljää erilaista ruokkista viikossa, mutta sisällöiltään ne ovat sekä entiseen että toisiinsa verrattuna selvästi muuttuneet. Kyse on siis hiilarivaihteluista, jossa on korkeahiilarista ja hiilaritonta päivää sekä kaikkea näiden väliltä. En tule avaamaan sisältöjä tai määriä sen tarkemmin, koska enää ei ole kyse sellaisesta syömisestä mitä voisin suositella eteenpäin. Kisadieetillä kunnon kiristäminen viedään äärimmäisyyksiin ja jossain vaiheessa tulee eteen steppi, jossa terveellinen ja monipuolinen ruokavalio ei ole enää täysin aiheellinen. Kaloreita on vähän ja kulutusta on paljon. Tästäkin huolimatta voin silti sanoa, että omalla tavalla nautin jokaisesta dieetin vaiheesta ja verestän muistoja, herätän omia ajatuksiani ja ehkä vähän haaveilenkin.

On hirmu tärkeää ja oleellista tiedostaa millainen on hyvä ja vaadittava pohja, jotta tällaista rumbaa on mitenkään ”järkevää” (huono sanavalinta) toteuttaa. Kilpailin itse ensimmäisen kerran vuonna 2012 ja siitä suhteellisen tiheään tahtiin muutaman vuoden. Sen verran, kun sitä nyt putkeen jaksoi vetää tukka putkella. Tämän jälkeen tuli pidettyä luovaa taukoa ja laitettua elämää sekä ajatuksia kasaan, ehkä vähän terveydellisiäkin haasteita oli tarttunut matkan varrella mukaan, koska mä vaan tein ja tein ajattelematta sen kummemmin, että mitä ja miksi… Mitään saarnaa en kuitenkaan ajatellut kirjoittaa, mutta onhan se tähän päivään mennessä käynyt selväksi, että kilpaileminen vaatii kaverikseen myös palautumisen. Sitä ei saisi koskaan vähätellä, eikä kilpaileminen tai menestys saa nousta hattuun, järkevyyden tai terveyden edelle. Monesti olenkin todennut, että en ollutkaan superihminen ja yhtä usein olen todennut, että moni muukin uskoo olevansa ikuisesti jaksava ja toimiva kone.

Vasta kilpailutaukoni mahdollisti sen pohjan luomisen, mikä oli alkujaan multa puuttunut kun fitnekseen hurahdin; Fitnessurheilun pohjalla on oltava täysin ongelmitta pyörivä, kyseiselle yksilölle optimaalinen ruokavalio ja tulosta tuottava treenisysteemi, riittävä lepo ja kehonhuolto. Elämän tulisi olla tasapainossa ihmissuhteiden ja talouden osalta nyt ainakin. Kukkaro pitää totta tosiaan olla kunnossa, jos meinaa minimoida stressin ja pystyä syömään laadukkaita lihoja ja kasviksia ympäri vuoden. Tämän jälkeen vasta ajatusta kilpailemiseen. Mun vahvuus on aina ollut sisukkuus ja kova tahto, mutta ne yksinään eivät riitä. Toisaalta ilman niitä tuskin voi onnistua senkään vertaa ja onhan se henkinen puoli ehdottomasti oleellisin tekijä. Intohimon ja sataprosenttisuuden yhdistäminen inhimillisyyteen ja järkevyyteen onkin se vaikein juttu. Taas yksi syy, miksi täytyy palkata valmentaja.

Kannattaa miettiä, että haluatko kokeilla mitä kisaaminen on vai oletko niin tosissasi, että haluat hakea ihan oikeasti menestystä ja panostaa kaikkesi. Siinä on kaksi TÄYSIN eri lähestymistapaa. Pidätkö itseäsi niin hyvänä, että mahdollisuudet menestykseen ovat olemassa? Jos vastaat kyllä niin hommaa itsellesi julman totuuden laukova valmentaja, vaativa valmentaja, jonka kanssa onnistuu rakentaa tarvittava paketti ja joka näkee sinussa potentiaalin. Ei pelkkää rahatukkua. Kukaanhan ei ole täydellinen ja kaikilla riittää tehtävää tässä lajissa, oli taso mikä tahansa. Jos valmentaja ei anna sinulle haastetta niin etsi joku, joka antaa. Tätä voi tehdä tosi monella eri tavalla, mutta sali ja treenaaminen itsessään on oltava sydämen asia. Askeettinen syöminen ei voi tuottaa minkäänlaista ongelmaa. On oltava hulluutta ja niin suurta päättäväisyyttä, että nämä perusasiat tulevat täysin vaivatta selkäytimestä myös silloin, kun ei huvita ja tekis mieli sitä tai tätä. Mielen lujuus ja katse tavoitteessa. Donitsit eivät voi olla top5 –listalla, vaikka ne hyvältä maistuvatkin.

Näillä ajatuksilla kohti tulevaa!

OTA MYÖS YOUTUBE SEURANTAAN

jessica

8 vastausta artikkeliin “KOSKA AJATUS KILPAILEMISEEN?”

  1. Anteeks ku sivuaa täysin aiheesta mutta ootkos harkinnut hakeutuvas troot network tai splay suomi -verkostoon? Sinuna menisin sinne silkasta uteliaisuudesta niin ettei se vaivaa kisadieettiä tai töitä. Näen sussa aivan valtavan potentiaalin tubemaailmassa ja hienoa että oot viimein aloittanut sen. Kyseisissä tubeverkostossa sun tilaajamäärät tulis räjähtämään totaalisesti, siellä he neuvottelee sulle sopivia kaupallisia yhteistöitä.

    • Moikka! Kiitos paljon, tää oli aivan mieletön kommentti! Mun käsittääkseni noihin vaaditaan aika paljon tilaajia ennen kuin ”voi ottaa yhteyttä”, mutta laitan ehdottomasti korvan taakse ja asian vireille siinä vaiheessa kun on ajankohtaista. Tavoitteena olis tehdä tätä ihan kunnolla ja vielä enemmän/paremmin, kunhan aikaa irtoaa lisää. Iso kiitos, kun seuraat. 🙂

      • Tuota aloituskomenttiani kirjoittaessa meinasin mainitakin asiasta erikseen että vaikka heillä vaaditaan varmasti tietty määrä tilaajia ennenkuin heitä kiinnostaa niin sun kohdalla se olis varmaan enemmänkin poikkeustapaus kunhan ensin hieman googlettavat kuka sä oot 😉 Hyvä perustelu on myös sun ammattitaitoinen kuvaaja. Ne on todella hyvin tuotettuja ja joka kerta kun tulee uus video niin huomaa että edelliset tekniset kuvausmokat ei oo toistunut, tietoisesti tai alitajuntaisesti. Yks mua kuitenkin vaivaa niissä vaikka ei sinänsä haittaa mutta luo oudon fiiliksen. Se jälkiäänitetty selostus liikkeistä liikkeiden aikana oudoksuttaa. Pidän enemmän siitä kun selität tulevaa treeniä ja fiiliksiä esim. crosstrainerissa aidosti omalla suulla. Tiedän kyllä että tuo linnanjuhlaselostus on aika yleistä bodausvideoilla mut ei istu ulkopuolisen korvaan. Silti tykkään sun videoista tosi paljon. Jatka samaan malliin!

        • Moikka,

          Tosi paljonhan näissä on sisällöllisesti tekemistä vielä ja tuskin koskaan valmista tulee… Nyt kuvaaminen ja harrastus ja videot tehdään tosi pikaisesti illalla, pitkän työpäivän jälkeen. Editointiin oon itse halunnut, että ei kauheasti tehdä erikoisuuksia ja Juuso ei tykkää edes että sanaa editointi näistä käytän, kun vaan leikkaa ja liimaa palasia yhteen. 😀

          Voice overit ovat pakolliset siitä syystä (jos treeniä haluaa näyttää), että youtube blokkaa taustalla soivat musiikit kun siellä soi hittibiisit. Toinen vaihtoehto on vetää päälle joku toinen musiikki ja itse en taas tykkää siitä. Selostuksista on tullut paljon kivaa palautetta, vaikka en itsekään niiden suuri fani ole. 😀

  2. Sä oot huikea mimmi, oon sen monessa kanavassa sulle viestinyt, mutta siis siitä ei pääse mihinkään että sisä- ja ulkopuoli on sulla niin täyttä kultaa! <3

    Pelottavaa on, kuinka usein nykyään suoraan syömishäiriöstä halutaan suunnata fitnessin ja kilpailemisen pariin. Ajatellaan että se on "terveempi" mutoo elää – vaikka oikeasti haetaan vain kontrollia takaisin. Ehdottomasti pitäisi olla terveellä pohjalla pidempään ja oikeat motiivit…. Itseäni kisaaminen jossain vaiheessa kiinnostaa, ja itseasiassa eräs tiimivalmentaja minua kysyi tiimiinsä myöhemmin, heh! Vielä ei kuitenkaan olla kisolavoille kiipeämässä muutamaan vuoteen ainakaan, on meinaan sen verran pikkuruinen kroppa tällä tytöllä täällä. Ja ei sitä tiedä, toisaalta voisi omaksikin iloksi vain tätä kroppaa rakennella ja katsoa mihin siitä on. Ei kaikkien tarvitse viedä sitä arvostelun kohteeksi.
    Susta tulee kuitenkin niin kova paketti, että syytäkin näyttää muille kuinka kova oot ;)!

    • Kiitos ihanasta kommentista! Ja just tollaista suhtautumista asioihin pitäis olla lisää. Toivotaan, että uusi ilmiö lajin/harrastuksen parissa olisi juurikin rauhallisuus, kärsivällisyys ja pysyvät tulokset. 🙂

    • Terve ihmettelijä! En ymmärrä miksi mun täytyisi ottaa aiheeseen kantaa täällä blogissa, terveys/hyvinvointi-portaalin alla ja täysin puhtaana urheilijana? Mielipiteitä aiheesta on ja niistä voidaan keskustella, mutta tänne ne eivät kuulu. 😀 Kehonrakennus on asia erikseen, tyttöjen fitness-kisat taas toinen juttu ja jos tarkoitus oli vihjata mulle jotain niin suosittelen ottamaan selvää miltä näyttää ja kuulostaa douppaava nainen. Olen melko kaukana siitä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 26
Tykkää jutusta